Aion lukea tän pätkän siihen videolle:
Mä olen ajatellut sitä runoa - se kaveri kun kirjotti sen, se tarkotti että ihminen on kultaa sillon kun se on nuori, niinkun vihreä. Kun on lapsi, kaikki on uutta, aamunsarastusta. Vasta kun tottuu kaikkeen, tulee päivä. Niinkun sekin että sä tajuat auringonlaskuja, Pony. Se on kultaa. Pysy sellaisena, se on hieno juttu. Mä haluan, että sä käsket Dallyn kattoa auringonlaskua. Se varmaan ajattelee että sä olet pähkähullu, mutta pyydä kuitenkin mun puolesta. Mä en usko että se on ikinä tosissaan nähny auringonlaskua. Sulla on vielä paljon aikaa tulla miksikä sä haluat. Maailmassa on vielä paljon hyvää. Sano se Dallylle. Mä luulen ettei se tiedä.
Ystäväsi Johnny.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ihqu valinta...
VastaaPoistaKoko kirja on hyvä, ja tämä kohta siitä tosi onnistunut valinta. Laita vielä vähän perusteluja mukaan (katso vinkkiä vaikka Annen blogista) ja marssi sitten lukemaan Kansalliskirjastolle, kun näyttely alkaa.
E